Eipä taida minusta olla mitään nettiblogeja pitämään, kun aina ne vaan jää. Nytkin piti oikein muistelemalla muistella, että mikäs se sivujen osoite edes olikaan, hih.

Me ollaan lenkkeilty hirveästi viimeaikoina. Eilenkin tuli yli kolme tuntia liikuntaa. Löydettiin taas Laajavuoresta uusia polkuja. Niitä tulee sitten koluttua joka päivä. Talvinen metsä on niin ihana! Lumiset puut, naurava koira ja hiljaisuus ympärillä. Kyllä täytyy psykologian opiskelijana sanoa, että psyykkisen hyvinvoinnin kannalta jokaisella ihmisellä pitäisi olla naurava koira ja luminen metsä kivenheiton päässä :)

Talvisin, voisin vaikka vannoa, että meidän suhde ja yhteistyö paranee aina pari metriä. Sen on pakko johtua juuri noista pitkistä metsälenkeistä, tai lähinnä niiden erilaisuudesta kesään verrattuna. Lumi on sellainen elementti, joka saa (ainakin minut) heittäytymään melkein lapsen tasolle. Siellä me sitten painitaan kinoksessa, leikitään piilosta, hippasta, hihkutaan ja nauretaan. Onneksi harvoin tulee ketään vastaan ;)

Tänä talvena lupasin itselleni taas tarttua opintoihin kerrankin kunnolla. Joskus ne opintopisteet on saatava kasaan. Se tarkoittaa sitä, että koiraharrastuksiin käytetty aika pitää välillä miettiä tarkoin. Päätin laittaa kunnollisen lenkkeilyn ykkössijalle, koska se on Lallin hyvinvoinnin kannaltakin se ykkösasia. Treenataan sitten jos ehditään. Niinpä Lalli onkin saanut hoidella lähinnä tuollaisen terapiakoiran ja personaltrainerin tehtävää: pitää hauskaa ja hauskuuttaa emäntää siinä sivussa ;)

Agilityä ollaan treenailtu tietenkin kerran viikossa entiseen malliin. Treeneihin on päästävä aina! Jostain syystä sieltä tullaan joka kerta molemmat iloisina kotiin. Kai me vähän ollaan jo edistyttykin, toivottavasti. Tänään olin katsomassa möllitokoa ja ihan pikkuisen toko-kärpänenkin puraisi. Selasin jo kalenteria, että 15.3 olisi koe Pieksämäellä. Keskitytään nyt kuitenkin vielä hetki tähän muuhun elämään ja katsotaan siihen asti, kun ei enää malteta pysyä poissa kentältä. Mölliagilitystäkin meidän ryhmänohjaaja muistutteli. Se olisi 17. päivä tätä kuuta. Nähtäväksi jää uskaltaudutaanko radalle :)

Voi että näitä tietokoneita! Kirjoitin pari päivää sitten pitkän sepustuksen joulukuulumisista, mutta näköjään se ei sitten olekaan päivittynyt, vaan kadonnut johonkin.

Lallinkin joulun vietosta voi käydä lukemassa Papun blogissa http://www.papunpoki.vuodatus.net/blog/archive?m=12&y=2007 Papu on siskon pieni perropentu, joka viihdytti meitä koko joulun :) Hassu kaveri.

Lallille on varattu paikka luonnetestiin huhtikuun alussa. Neljä kuukautta aikaa kasvaa aikuiseksi ;)

Tänne olisi tarkoitus kirjoitella kuulumisia sitä mukaan, kun jotain ihmeellistä tapahtuu. Pysykää kuulolla :)